Heppulin mielestä parasta märän kelin ulkoilussa on, paitsi vesilammikot, niin hiekkapullat. Niitä löytyy Äiteen kaivamana hiekkalaatikolta kasapäin kun Äitee iskee lapion tarpeeksi syvälle märkään hiekkaan siten että lapio irrottaa hiekkaa kunnon kiinteinä möykkyinä. Aivan kuin perunapeltoa kyntäisi. Näitä märkiä hiekkamöykkyjä Heppuli kutsuu pulliksi. Niitä on riemukasta yrittää poimia hajoamatta käsiin ja heittää pulla toiselle puolelle hiekkalaatikkoa tai tehdä niistä pullakasa.

Kasa on sellainen määre mikä Heppulille tarkoittaa mitä tahansa mitä on paljon. Sen ei tarvitse olla erityisessä kasan muodostelmassa vaan esimerkiksi pari kirjaa kädessä voi olla jo "kasa". Myös ulkona ylipäätään on jokin kiinnostava "kasa" jota Heppuli kiipeää usein tuolille seisomaan ikkunan ääreen osoittelemaan. Se "kasa" on milloin taivaalla, milloin läheisellä parkkialueella.

Tänään Äiteellä oli todella väsynyt aamustartti ja Heppuli oli myös nuhjuinen (taasen Sellainen päivä) ja aamupäivän sateista johtuen sisällä vietetty aika kävikin kummallekin osapuolelle kovin, kovin pitkäksi. Ehkä Heppuli vaistosi sen että Äitee on nyt hivenen herkällä ja sanoikin osuvasti että "PIPI" ja osoitti Äiteen päätä. Äitee täsmensi että "Ai, onko Äiteellä päässä pipi". Heppuli katsoi vakavana, nyökytti päätänsä ja sanoi "JOO".