Kaikki arkiset pakolliset toiminnot, kuten ruokailu, vaatteiden vaihto, uloslähtö, pottapuuhat, nukkumaanmeno jne jne tapahtuu nykyään suurella kiukulla ja voimakkaan "EI" sanan säestyksellä. Näissä konfliktitilanteissa on neljä tapaa suoritua niistä:

1) Antaa periksi ja jättää pukematta, syömättä tms (huono vaihtoehto, Äiteen ja Iskän luonto ei ole antanut periksi turvautua tähän vaihtoehtoon!)

2) maanitella, suostutella ja koettaa saada tehtävä mahdollisimman houkuttelevaksi (menee aikaa ja palaa vanhempien hermot eikä useimmiten onnistu)

3) suorittaa tarvittava toimenpide väkisin niska-pers -otetta hyödyntäen (vaatii myös pitkää pinnaa olla menemättä karjumiseen mukaan joten ei paras mahdollinen tapa, joskus tosin ainoa)

4) HUIJATA!!! Eli antaa tarjolle vain kaksi vaihtoehtoa, joista kumman tahansa valittuaan toimenpide tulee suoritettua (usein paras mahdollinen lopputulos, vaatii tosin joskus hieman kekseliäisyyttä!). Esimerkkinä otettakoon pissalla käynti. Heppuli käsketään pissalle, alkaa kiukuttelu ja huuto ja potkiminen ettei hän tahdo. Kyse ei enää olekaan tahtomisesta vaan välineestä miten pissalla käynti suoritetaan. Seuraavaksi Heppulille esitetään enää vaihtoehtot: "Menetkö potalle vai pöntölle?" Useimmiten vastaus on edelleen "ei pissalle". No, sitten otetaan yhtäkkiä toinen vaihtoehdoista pois. "Selvä, et siis mene pöntölle, nyt sitten täytyy mennä pissalle potalle". Josta Heppuli parahtaa puolustamaan "Eiiiii potalle!!!!". "Menet siis pöntölle?" Johon kuuluu useimmiten surkea vastaus "Jooooo". Ja näin saatiin Heppuli pissatettua.

Useimmiten huijaus onnistuu, mutta on toki kertoja jolloin on tilanteesta ja konfliktista riippuen turvauduttava kolmosmetodiin, oli sitten huuto ja karjuminen miten kovaa tahansa.