Kivasti on lähtenyt tämä kotielämä käyntiin. Myyrä on uninen pieni mies joka vain nukkuu ja välillä herää tankkaamaan. Ei vielä osaa kiukuttelun jaloa taitoa eikä ole vielä edes kunnon itkua päästänyt mistä syystä Heppuli aina pienen narahduksen kuullessaan toteaa huolestuneena että "vauva itkee, antaa tutti?". Ei vauva vielä ole itkenyt, semmoista tuhinan ja narinan sekoitusta jos ei esim nälkäisenä huomaa että tissi onkin jo suussa vaan vatkaa vinhasti päätään puolelta toiselle ikäänkuin kesyttäen saalistaan ja hamuillen odottaa että jotain vielä tapahtuisi.

Heppuli puolestaan on ottanut uuden tulokkaan hienosti vastaan - ainakin toistaiseksi. Toki välillä alkaa inttämään että "äiti laittaa vauvan koppaan" kun esim syöttö on kesken mutta mitään suurempaa mustasukkaisuutta ei ole vielä havaittu.

Ja maitosouvi on juuri nyt parhaimmillaan. Aamulla Äitee herää sänky ja paita märkänä jos Myyrä ei ole tankannut yön aikana kuin kerran. Hyvät unen lahjat ainakin on ukolla! Nämä maitokuviotkin on nyt aivan eri luokkaa kuin mitä Heppulista aikoinaan, jolloin imetyksen ohella oli koko ajan korvikkeet käytössä. Nyt maitoa tulee reippaasti ja Myyrä on kova poika syömään.