Jotenkin arki on lähtenyt rullaamaan vaan omalla painollaan. Kyllä on vauva-arjen elo sangen erilaista nyt kun vertaa Heppulin alkuviikkoihin. Myyrä on sulautunut perheen kuvioihin ja rytmiin kuin kala veteen. Toki asiat täytyy nyt rytmittää Myyrän ehdoilla mutta tuntuu että vauva-arki sujuu siinä mielessä paljon helpommin kuin  Heppulin kanssa aikoinaan kun on Heppulin myötä olemassa jo päivässä se säännöllinen peruskuvio nukkumisineen, ulkoiluineen, syömisineen yms. Päivät ja toiminnot on jo valmiiksi "lapsimyönteisiä" eikä tarvitse tehdä niin suurta muutosta koko kuvioon kuin silloin kun Heppuli raivasi tietään Äiteen ja Iskän elämään ensimmäisen lapsen roolissa.

Mutta vaikka päivittäisen perusrytmin kannalta Myyrän kanssa on nyt helpompaa niin täytyy myöntää että muutoin Myyrä on ehkä pykälää mutkikkaampi tapaus kuin mitä Heppuli oli. Koko vauva-ajan Heppuli viihtyi paremmin lattialla ja sitterissä kuin sylissä ja vasta n.1,5v ikäisenä nukkuin ensimmäistä kertaa Äiteen ja Iskän vieressä jonkun satunnaisen yön. Myyrä puolestaan ei viihdy sitterissä tai muualla kuin sylissä ellei ole todella sikeässä unessa kun yrittää siirtoa. Ja usein havahtuukin melko pian siirtämisen jälkeen kun hoksaa ettei olekaan enää sylissä. Öisin nukahtaa vain ja ainoastaan Äiteen ja Iskän viereen - ja mieluusti niin että ollaan ihan nenä nenää vasten ja hengitetään melkein suusta suuhun. Ja Äiteen ja Iskän käsi pitää olla vielä pään päällä, poskea vasten tai pitää kädestä kiinni. Tai jos ei tissille nukahda niin sitten mieluusti niin että tissi jää parin sentin päästä nenästä, kuitenkin haju- ja tuijotusetäisyydelle. Ja voi kauhistus sitä harmitusta jos Äitee yrittää laittaa tissin siitä nenän edestä pois.. Se on niin kovin tarkkaa. Äiteelle onkin hieman sopeutumisvaikeuksia tämän tissitakiaisen ja läheisyyden kipeän lapsen kanssa olemiseen sillä Äitee oli tottunut Heppulin kanssa siihen että tämä nukahti suurin piirtein heti kun laski vaan omaan sänkyynsä.

Ja sitten syömisestä.. Tissiä pitää saada. Päivät nukkuu vaihtelevissa pätkissä, joskus pidempiä pätkiä, joskus syö tunnin, parin välein. Iltaisin Myyrä virkistyy niihin aikoihin kun Heppuli menee nukkumaan ja saattaa tankata parinkin tunnin ajan ja välillä killitellä ihan virkeänä. Öisin ensimmäinen unipätkä saattaa olla hieman pidempi, hyvässä lykyssä 3-4h, mutta sitten syödäänkin loppuyö 1,5h-2h välein. Äitee on jaksanut sinnitellä tolkuissaan vähillä yöunilla pääosin kai hormonien voimalla, mutta kyllä nyt alkaa päivät menemään jo aikamoisessa koomassa ja suorittamisessa. Vaikka väsymys on aika ajoin valtavaa, niin se ei kuitenkaan nukuta niin että pystyisi ottamaan päiväunet. Ne suht lyhyet pätkät mitä Myyrä päivisin nukkuu kerrallaan menee Äiteeltä sitten pyykkien pesuun yms kodin ylläpitotoimiin. Myyrältä on alkanut tulemaan kiitettävästä puklupyykkiä ja Heppulilta tietenkin tähän vuodenaikaan sopivaa kura- ja hiekkapyykkiä. No, hormonien voimalla Äitee vielä puksuttaa, toivotaan että hormonit hyrisevät vielä pitkän tovin ettei väsymys iske lamaannuttavasti.