Taisipa Myyrä-ovelus aavistaa sen että Äiteellä oli tarkoitus nukkua niitä moninaisia univelkoja pois nyt kun Iskä on kurssilla ja Heppulikin Mummilla yökyläilemässä. Äiteen suunnitelma oli yrittää nukkua aina kun Myyräkin jotta saisi peruskooman ja väsymyksen edes hieman helpottamaan. Mutta Myyrä oli nähtävästi suunnitellut kuviot toisin.. Eilen illalla alkoi huutaminen kuin tyhjästä taas yhdeksän maissa, masua väänsi ja ukko karjui aivan jäykkänä ja hikipäisenä pari tuntia. Kunnes hetken nakuilu lattialla ja Äiteen tekemä masuhieronta helpottivat siten että uni tuli vartiksi, kun Äitee hytkytteli Myyrään kävellen olkkaria ja keittiötä ympäri. Mutta sitten Myyrä havahtui ja huutokone taas käynnistyi. Vasta lähempänä kahta yöllä Äitee sai Myyrän nukahtamaan. Äitee ei tosin ole varma että kumpi nukahti sängyssä ensin, sillä huutoon oli jo niin turtunut.. Toivottavasti Myyrä ei ole kovin kauaa huutanut yksin hereillä jos Äitee on vaan kuorsannut :-)

Yökin meni tosi katkonaisesti ja syöminen oli kehnoa. Maitoa taisi tulla nyt oikein suihkuamalla joten Myyrä sai rinnalla kunnon raivareita ja sai vaan vähän kerrallaan syödäkseen. No, selvittiin onneksi yöstä ja toivotaan että tämä nyt oli vaan jotain ohimenevää. Kuten ne yleensä aina on :-)

Taisipa Myyrä vaistota sen että puolet perheestä puuttuu ja miehitys on siten kotona vajavainen ja sen vuoksi meni ihan hepuloidessa koko viikonloppu. Ja Äiteen univelka sai taas tunteja lisää. Mutta kuka niitä enää tässä vaiheessa laskee..