Ja jos pojat nukkuivat huonosti niin kyllä nukkui Äiteekin. Koko yö kun meni jatkuvilla herätyksillä niin unet olivat katkonaisia ja sekavia. Pari lyhyttä unipätkää jäi viime yöltä Äiteen muistiin. Ensimmäisessä unessa Äitee "taisteli" uhmakkaan Heppulin kanssa joka vaan nauroi koko ajan ja söi (aivan!) värikyniään ja väriliitujaan. Äitee yritti kieltää ja komentaa, ottaa kynät pois, pistää eteiseen istumaan ja kaikkea muuta mahdollista kurillista toimepidettä mutta Heppuli vaan nauroi Äiteelle päin naamaa ja aina jostain kummasta kaivoi lisää värikyniä joita tunki suunsa täyteen. Äitee tunsi olonsa todella voimattomaksi ja turhautuneeksi kun eivät kasvatukselliset keinot riittäneet pitämään Heppulia kurissa.

Toisessa unessa Äitee ja Iskä pitivät juhlat. Juhlien aihe ei ole jäänyt mieleen. Juhliin oli jostain syystä kutsuttu myös paikallisen ortodoksiseurakunnan kirkkoherra joka saapuikin juhliin mustan valtavan kaapunsa kanssa. Juhlissa soitettiin musiikkia ja kirkkoherra intoutui tanssimaan sydämensä kyllyydestä, niin että mustat helmat vain liehuivat kirkkoherran pyörähdellessä tanssilattialla, jossa ei juuri muita ollutkaan tanssimassa. Huvittavin seikka unessa oli se että kirkkoherra tanssi kuin mielipuoli ja vieläpä Smurffi-musiikin tahtiin!