Heppuli lukeutui eilisen jälkeen Ti-Ti Nallen fanijengiin, sillä eilen oli alkuillan ohjelmassa Ti-Ti Nallen konsertti. Pieni mies jaksoi reippaasti odottaa konsertin alkua ihmishälinässä kolmen vartin ajan, kunnes odotus vihdoin palkittiin ja koko nalleperhe saapui lavalle. Heppuli ei niinkään jaksanut seurata konsertin juonen kulkua (Ullakon aarre tms), mutta yksittäiset tapahtumat aina yksi toisensa jälkeen saivat pysymään mielenkiinnon yllä. Jännääkin tuntui aika ajoin olevan - etenkin jos valot pimenivät ja lavalla tanssi hämähäkki tai lepakoita. Onneksi ei ollut kuitenkaan liian jännittävää.

Äiteetä ja Iskää hymyilyttää edelleen että mikä niissä lauluissa oikein lapsia viehättää, etenkin jos tarkkailee sanoitusta ja Riitta-tädin esiintymistyyliä.. Jos nalleperheen tilalle vaihtaisi valkokankaan missä auringonlaskussa pariskunta tanssisi palmujen katveessa sylitysten, niin voisi Riitta-tädin biisejä kaupata huoltiksilla halpoina c-kasetteina rekkakuskien viihdykkeeksi yön pimeisiin kilometreihin. Kappaleet ovat kuin pieni otanta 80-luvun Syksyn sävel -kilpailun karsinnoista. No, pääasia on että mukelot tykkää (ja vanhemmillakin pysyy hymy herkässä konsertin ajan).