Heppulin tarhailu alkaa sujumaan jo hieman paremmin. Hyvillä mielin pikku-ukko puhuu jo tarhasta ja on sinne menossa ihan tyytyväisin mielin eikä itku ala heti jo aamusta kotona. Itkuisena on sinne vielä jäänyt, mutta nyt itkustaminen loppuu jo paljon nopeammin kuin alkuun. Tarhatätien mukaan kaikki siirtymiset toiminnoista / paikoista toiseen tarhapäivän aikana aiheuttavat vielä melko paljon stressiä Heppulille, kuten uloslähtemiset, syömään ryhtyminen, pissalle ja päiväunille meno sekä ihmisten tulemiset ja menemiset. Päiväunet ei olekaan sitten kunnolla maistuneet vaan Heppuli kuulemma tarkkailee korvat höröllä ja silmät tarkkana sängystään tarhatätien liikehdintää ja kaikkia mahdollisia ääniä eikä uni meinaa tulla millään. Ilmeisesti siitä pelkästä köllöttelystäkin on jo levoksi sillä ihmeen virkeänä Heppuli on kuitenkin illat ollut.

Nyt on menossa Heppulilla selvästi joku kasvukausi sillä kompurointi jatkuu ja kuhmuotsa ei meinaa lainkaan tasoittua. Iskä ja Äitee on jo ennenkin huomannut moisen - kun pituuskasvupyrähdys on menossa niin Heppuli ei jotenkin hallitse kasvavaa kroppaansa vaan kompuroi tavallista enemmän ja usein pää kolahtaa johonkin oven kulmaan tai muuten vain kompuroi jalkoihinsa. Lisäksi se seikka, että koko ajan on oltava juoksu päällä, ei todellakaan vähennä törmäilyjen riskiä. Heppuli saattaa ottaa kerran pari päivässä sisällä sellaisen puolen tunnin juoksulenkin, jolloin vain juoksee ympäri kotia puuskuttaen ja hiki päässä. Onhan se hyvä tapa purkaa ylimääräistä energiaa, jos vain ovenkarmit ja kulmat eivät koko aika olisi tiellä ja tilaa juoksuun olisi vähän enemmän.